SISA-mi erniortitsinissaq siunertaralugu aningaasaliissuteqarnerit aningaasanik nalilinnik inisseeriaatsinut marlunnik tunngaveqarput:

• Annertusiartortitsineq, tassa aningaasaliissutit 60 %-it missaat aktianut inissiinertallit
• Aalaakkaasoq, tassa aningaasaliissutit 20 %-it missaat aktianut inissiinertallit

SISA-mi katersatit 51-inik ukioqalernissappit tungaanut Annertusiartortitsineq-imi katersatit inissisimatinneqassapput. 51-inik ukioqalerninniit annertusiartuaartumik katersatit Annertusiartortitsineq–imiit Aalaakkaasoq-imut nuukkiartuaarneqassapput, tamannalu pissaaq 66-inik ukioqalernissappit tungaanut.

Taamatut marlunnik tunngaveqartumik aningaasanik nalilinnut inisseeriaaseqarluni ataqatigiisitsineq isumaqarpoq aningaasaliissuteqarnermik periuseqartitsineq qassinik ukioqarneq apeqqutaatillugu katersanik inisseeriaaseqarnermik. Soraarnerussutisiassanik katersineq piffissaq sivisooq isigalugu periarfissiivoq katersat annertunersaat aktianut inissiisinnaanermik, taamannalu aningaasaliinerup aarlerinaateqassasuia annertunerusinnaavoq, taamaattorli tamanna aamma katersat annertusiartornerusinnaanerannik kinguneqartitsivoq, erniatigut pissarsiassat annertunerusarmata. Soraarninngornissarlu qanilliartortillugu aarlerinaataasinnaasut milliartortinneqartarput.

Taamatut periaaseqarneq imatut takusassiarineqarsinnaavoq:

 

Aningaasaliissuteqarnermi periutsit tunngaviusut

Pingaartitat tunngavii

SISA-p pingaartitamini tunngavii tassaapput inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinnerulernissaq aamma utoqqalinermi aningaasaqarnikkut toqqissisimanertumik atugaqartitsinissaq.

Erniortitsinermi periusissat tunngaviusut

SISA-p siunertaraa ilaasortat katersaasa pisissutaasinnaanerisa annertunerpaatittuarnissaat. Tamanna qularnaarneqassaaq erniortitsinerup, akileraarutit, akitsuutit aamma aningaasartuuteqareernikkut qaffasinnerpaatinnerisigut. Katersanik annertusaaneq pissaaq aningaasaliissuteqarnerit assigiinngitsunut siammarternerisigut aamma ataasiakkaani erniortitsilluni aningaasaliissuteqarnermi aarlerinaateqarnerisa annikinnerpaatinnerisigut.

SISA aningaasaliissuteqarnermi aarlerinaatillit pillugit upalungaarsimanermik, aamma qanoq pisoqartillugu iliuusissat pillugit maleruagassanik suliaqarnikuuvoq. Maleruagassat taakkua eqqortinneqarnissaat pillugit SISA-p Aarlerinaatillit pillugit ataatsimiititaliaanit nakkutiginninneq pivoq, taamatullu ataavartumik SISA-p katersat erniortinneqarnerinut isumaginnittoq aamma aarlerinaatillit pillugit nakkutiginnittut peqatigalugit eqqartorneqartarlutik.

Aningaasaliissuteqarnermi ileqqorissuseqarneq

SISA-p ilannguffigalugulu tapersersugaraa United Nations Principles for Responsible Investments (UN PRI), (taanna tassaavoq FN-ip ataani akisussaassuseqartumik aningaasaliissuteqarnermi periuseqarnissamik maleruagassiaq).

Tamanna imatut paasineqassaaq SISA assersuutigalugu sakkussiortunut, akuutissanik sakkortuunik uppernarsarneqarsinnaasumik napparsimalersitsisinnaasunik tunisassiortunut, imaluunniit ingerlatsivinnut meeqqanik sulisoqarnermik akuutitsisunut aningaasaliissuteqartassanngitsoq.

SISA-p katersat erniortinneqarnerinut aningaasaliissutigisartagai annertunerpaartai Danske Bank Asset Management-imut sullissinissamut isumaqatigiissuteqarnikkut isumagisassanngortittarpai. SISA-llu qularnaarnikuuvaa Danske Bank Asset Management-ip SISA-p aningaasaliissuteqarnermi ileqqorissuseqarnissamut aalajangersagai malinneqassasut.

Uani UN PRI-ip (siusinnerusukkut qulaani suuneranik nassuiariikkatta) malittarisassai akisussaassuseqartumik aningaasaliissuteqartarnermut tunngasut (tuluttut) annertunerusumik atuarlugit paasisaqarfigisinnaavatit. (tuluttut).