Katersisussaatitaaneq - Pisussaaffigalugu soraarnerussutisiassanut aaqqissuussineq

18-inik ukioqaleruit Kalaallit Nunaannullu tamakkiisumik akileraartussaatitaallutit, soraarninngornissavit tungaanut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut toqqortuisussaatitaavutit. Taamatut Inatsisartut aalajangiinikuupput, inatsimmilu nr. 21.-imi 28. november 2016-imeersumi allaqqavoq. Inatsisip aalajangersagartai tamaasa atuarsinnaavatit uani.

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut toqqortuinissat illit nammineq akisussaaffigivat.

SISA-mi soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermik pigisaqareeruit inatsimmilu piumasarineqartumit procent-imik anginerusumik toqqortuillutit qanoq iliuuseqartariaqanngilatit. Inatsimmi piumasaqaataasoq taamaalillutit naammassinikuugakku.

Soraarnerussutisiassannut katersivinnut toqqortuininni sulisitsisuppit akiliutaanit akileraarummut akiliissanngilatit, aamma soraarnerussutisiassannut toqqortuinermi illit nammineq akiliutigisatit akileraarninnut ilanngaatitut atorsinnaavatit. Assersuutigalugu qaammammut 1.000 kr.-nit toqqortuivinnut akiliutigineqarpata kommuunerisanni akileraarnermullu procentit 42 %-iuppat, qaammammut akileraarutitit 420 kr.-inik appartinneqassaaq. Tamanna imatut aamma paasineqassaaq illit nammineq 580 kr.-init akilissagakkit, taamaattorli katersatit 1.000 kr.-inik amerleriassapput – qaammatit tamarluinnaasa.

Aatsaat soraarninngorninni soraarnerussutisiassatit tigooqqalerukkit akileraarummut akiliissaatit.

Inatsit malillugu soraarnerussutisiassannut akilersuutippit / toqqortikkappit annertussusaa akileraarutissatut isertitappit qanoq annertutiginerat apeqqutaatillugu aalajangersagaavoq, ukiullu ingerlanerini annertusiartuaartussalluni.

 

Toqqortukkat annertussusaat 1 %-imik ukiut tamaasa qaffattassaaq 10 %-ip angunissaata tungaanut.

Malugalugu inatsimmi soraarnerussutisiassatut akiliutissat / toqqortigassat naatsorsorneqartarmat isertitatit tamakkiisut tunngavigalugit – ileqqaarnissamut tunngavissat-ut taaneqartumik. Ileqqaarnissamut tunngavissat tassaapput akileruutissatut isertitat tamarmik, tassani pineqarlutik akileraarutissatut A –tut isertitat aamma akileraarutissatut B –tut isertitat. Tassa imaappoq; aamma ilanngullugit akiliutigineqartussanut naatsorsuunneqassapput akeqanngimik inigisamut, biileqartitaanermut, telefon-eqartitaanermut, internet-eqartitaanermut il.il. naligitinneqartut.

Nalinginnaasumik soraarnerussutisiassannut akiliutissappit naatsorsorneqarnera pissaaq akissarsiappit (A-tut isertitat) procentianit tunngaveqartumik. Akissarsiappit saniatigut allanik isertitaqarsimaguit ileqqaarnissamut tunngavissat anginerussapput. Taamaattoqartillugu soraarnerussutisiassannut toqqortuininnut akiliutissat nalinginnaasumik akissarsiatit tunngavigalugit akiliuatissanniit anginerussaaq, ataatsimut isigalugu inatsimmi procentit taaneqartut naammassisinnaaniassagakkit.

Soraarnerussutisiassannik aaqqissuussiffigineqarsimanngikkuit Akileraarnermut Pisortaqarfiup ukiakkut ukiup akileraarfiup qaangiunneratigut pisussaaffigalugu soraarnerussutisiassannut akiliutissat akilertittussaavaa. Tassa imaappoq siullermik 2019-ip ukiaanerani 2018-ip ingerlanerani toqqortugassaraluatit akilersinneqassapput.

Pisussaaffigalugu soraarnerussutisiassanut katersinissamut aaqqissuussineq pillugu Sulisitsisut-nit Grønlands Erhverv aamma Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik-up Skattestyrelsen quppersagaliaanni takuneqarsinnaapput.